maanantai 31. joulukuuta 2012

Ruista ranteeseen!

Ruisleivän teko on jotenkin aina kiehtonut ja muutama viikko sitten päätinkin tehdä projektista totta! Netti on täynnä mitä erilaisimpia ohjeita, joten tuunasin muutamia sekaisin ja niillä eväillä eteenpäin. Suomalaisia ohjeita soveltaessa Espanjassa leivontaan on aina se pieni errormahdollisuus, sillä jauhojen karkeusasteet ovat ihan erilaisia. Mutta tällä kertaa näytti löytyneen suhteellisen ok jauhatus argentinalaisen maustekauppiaan varastosta. Tähän saakka olen ruisjauhoni ostanut saksalaisten marketista, mutta eipä tarvitse enää sinnekään mennä!

Kolmessä päivässa juuri vaikutti kuplineen tarpeeksi joten pyoraytin muutaman limpun ja uuniin. Biitti taikinaa on pakastimessa juureksi seuraavaan kertaa ja tällöin olisi tarkoitus herätellä se hyvissä ajoin ja antaa kuplia hieman enemmän. Ehkä siten leivistä tulisi viela kuohkeampia...Nyt maku oli kohdallaan ja muistuttivat suomalaisia limppuja eli suhteellisen tiiviitä. Vinkki muuten kaikille leipojille; ole tarkkana jauhojen lisäämisen kanssa, sillä taikina saa jäädä todella löysäksi! Lisäämällä jauhoja leivistä kuulemma saa aikaa kivikovia... Pyöräytin tuosta taikinapuurosta vain nopeasti reilussa jauhomäärässä pöydällä sopivan kokoiset leivät ja pellille kokoamaan.

Juuri parin päivän jälkeen

Poijaat uunissa

Valmista!!!  Vasemmalla oleva leipä erivärinen, sillä sen voitelin kokeilumielessa vedellä uunistaottamisen jälkeen. Muiden kuori pehmitetty normityyliin leivinpaperin ja pyyhkeen alla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti