Nopeiden lounaiden kingi on nopsa supisuomalainen ( no mitä nyt bockwurstit sattuvat olemaan saksalaisia ja perunat Mallorcalta...) makkarakastike ja keitetyt perunat. Perunoiden kiehuessa valmistuu kastike, joten ei kummoisesti tarvitse kokkausta rytmittää muuten kuin hyvällä musalla. Härskin makkarakastike saa lisäswingia pilkotuista suolakurkuista ja AURAn sinapista.
Rytmiä köksään toi tänään Bruce ja hieno livetaltiointi Hyde Parkista. Out in the street -biisin lopussa muuten mainio kommentti, kun mr B:lla oli vaikeuksia nousta portaita takaisin lavalle yleisön laulatuksen jälkeen;
" Are you f...king nuts!! Gimme elevator!! I'm f...ing 60 !!!"
Harissa on mainio mauste, jota itsellä aina hyllyssä jauheena. Löytyy myös tahnana, mutta eipä ole tullut kokeiltua. Normimauste esim. algerialaisessa ja marokkolaisessa keittiössä, etenkin couscousien mukana. Mauste antaa tiukan potkun safkaan kuin safkaan, sen verran chiliä jauheessa valkosipulin, kuminan ja korianterin lisäksi on. Ensikertalaiselle suosittelen kohtuukäyttöä ja kokeilua pikkuhiljaa lisäillen; allekirjoittanutkin sai kerran lihapullakeiton lähes turhan tuliseksi.
Nyt otin pakastimesta pari kananrintafilettä sulamaan ja kun pinta jo jäästä vapaa, hieroin siihen Maldonia ja harissaa ja annoin sulaa kaikessa rauhassa , ja samalla siinä mausteet imeytyivät kanapaloihin. Lihat pannulle ottamaan hyvät pinnat ja kun olivat lähes kypsiä, kippasin joukkoon kikherneitä, pari lohkottua tomaattia ja reilu ruiskaus balsamicoa. Kansi paistinpanun päälle ja itsekseen muhimaan joksikin aikaa. ( aika = lasillinen roseviiniä patiolla kännykästä Iltasanomia lukien...). Loppusilaukseksi ennen tarjoilua reilusti persiljaa, suolaa ja pippuria myllystä.
Roseeta tulee nautittua aika harvoin, mutta on se ihan mainio lämpimän iltapäivän patioviini. Tää alkaa olla jo viimeisillään, 2011 vuotta näköjään. Lahjapulloja, jotka olin jo unohtanut autotalliin...
Tomaatista irtosi mukavasti nestettä pitämään kanan mehukkaana.
Pakastimesta löytyy lähes aina jauhelihaa, joku hyvä lihabiitti grilliin, katkarapuja ja sitruunaruohoa, ja noilla aineksilla yleensä selviää jos iskee ideapula kokkaillessa.
Tällä kertaa nappasin ulos jauhelihaa ja ajattelin tehdä ihan tavallisia lihapullia, mutta sitten hieman karkasi mopo kokilta käsistä ja ei pullista ihan normipalleroita tullutkaan, vaan taisi mennä arabikokkailun puolelle...
Lisäsin joukkoon reilusti harissaa jauheena, raastettua limenkuorta ja inkivääriä perusmausteiden eli kananmunan ja korppujauhojen joukkoon. Siitä sitten voissa paistettuina pikkupullia, joiden kaveriksi salaattia ja jonkinmoinen tsatsikimuunnelma; kreikkalaista jogurttia, valkosipulia, sitruunamehua, inkivääriä ja raastettua kurkkua. Bon apetit!
Paistamisen jälkeen huilitan lihapullia lämpimässä uunissa tarjoiluhetkeen saakka ja isken uunissa mukaan jotakin yrtinoksia tuoksua antamaan. Rosmariinia meni tällä kertaa.
Ei täällä aina tollaisia lihiksen tapaisia rasvapommeja syödä, vaan kyllä listalla on pirun paljon salaattejakin. Itseasiassa lähes joka arki-ilta pöydässä jonkinmoinen vihreä viritelmä. Vihannekset aina kauppahallilta, lisäksi luomumunia ja yrttejä patiolta. ( Madde kaivoi muuten kuopan mun yrttipalstalle, juuri nousemassa olevien ruohosipulien sekaan... ja nakersi chilien varret 10 cm lyhyemmiksi...). Päälle paahdettua siemeniä, mitä nyt kaapista aina löytyykään. Ja kastikkeeksi balsamicoa, oliiviöljyä, hunajaa, sitruunamehua, suolaa ja pippuria sekoitettuna ja mikrossa lämmitettynä.
Eiliselle dinnerille keittelin soppaa, resepti taisi olla Maku lehdestä. Kuvaa en ottanut , mutta hyvää oli ja tän sopan pohjalle voi aika helposti tuunata erilaisia yhdistelmiä. Nyt laitoin papuja, mutta ensi kerralla taidan piristää keittoa katkaravuilla. Helpoista helpoimpia ohjeita; kuullottelin pari valkosipulinkynttä, pilkotun chilin ja pikku salottisipulin. Seuraavaksi sekaan papuja, tomaattimurskaa ja kookosmaitoa (purkillinen jokaista) ja annoin systeemin kiehua miedolla lämmöllä noin 10 min. Sitten mukaan lohkottuja kirsikkatomaatteja, puolikkaan sitruunan mehu, suolaa ja pippuria. Jos olisi ollut vielä korianteria, olisi se kruunannut sopan, mutta hyvää oli ilmankin.
Tosta satsista riitti kahdelle illalliseksi ja jäi vielä kipollinen mulle lounaaksi. Lunchisopan päälle ripottelin tuoretta tinjamia.
Mietin tossa viime viikolla, mitähän lihaa ei ole tultua syötyä pitkään aikaan ja mieleen tulikin kalkkuna. Kaupasta löyityikin kalkkunankoipi luineen ja sen verran mielenkiintoiselta vaikutti, että ostoskärryyn eksyi mukaan.
Himassa sitten alkoi mietiskely mitähän tostakin biitistä saisi aikaan ja muistin mainion lampaanlihamarinadin, joten eiköhän se myös linnulle sovi. Tehosekoittimella sekaisin soijakastiketta, sesamiöljyä, sakea, valkosipulia, sipulia, hieman ruokosokeria , raastettua inkivääriä ja mustapippuria. Loppumaistelun jälkeen lisäsin vielä puolikkaan sitruunan mehun ja seos muovipussiin lihan kanssa. Kalkkuna kuulemma marinoituu parissa tunnissa, mutta kun aikaa oli, jätin pussin jääkaappiin yöksi. Kääntelin lihaa pari kertaa vuorokauden aikana, aamulla ulos huoneenlämpöön ja sitten uuniin miedolla lämmöllä muhimaan. Lihalämpömittari paksuimpaan kohtaan ja kun taulussa 76 astetta, biitti ulos ja folioon huilimaan ennen leikkausta. Lisäksi mainoita bataatti-perunaröstejä ja karpalohilloa. Keittelin kokoon myös pakastimessa olleita Farangin karkkipossun liemiä, joka istui aika kivasti kalkkunan viereen. Viininä Toro.
Käytössä oli GEFUn mainio lihalämpömittari, josta tuon näytön saa irti ja toimii langattomasti. Miinuksena on, ettei saavutettavaa lämpötilaa voi valita manuaalisesti, joten tässä pistin tauluun "well done pork" -vaihtoehdon. Kalkkunan suosituslämpö mittarin mukaan olisi ollut 79 astetta, joka mun mielestä jo menee ylikypsäksi.
Röstit valmistuvat näppärästi ohukaispannulla
Rokkina kokatessa oli muuten The Gaslight Anthem. Hieno perusrokkiporukka New Jerseystä, joka osoittaa , että kyllä sieltä E Street Bandin, Southside Johnnyn ja Gary US Bondsinkin perässä rokkareita löytyy. Hienoa että on tulevaisuus turvattu. Gaslight on muuten Brucenkin laajalti kehuskelema bändi, suosittelen tutustumaan!!
Suomivierailujen pakkovisiittejä on nakkikioski, ja olen muuten huomannut, että eipä Hesan keskustassa enää 100% suomalaista palvelua usealtakaan snagarilta saa, vaan kaikki duunarit taitavat olla thaikkuja... No se ei mua haittaa, niin kauan kuin makkaraperunat ja lihapiirakat kyytipoikinaan puolikas maito järjestyy! Joka reissulla take away mukaan ja hotellihuoneeseen sängylle syömään.
Viime visiitillä ostinkin sitten lihiksiä ja HK:n pikkunakkeja ja nyt niitä siis pakastimessa pikalounaiksi, sillä Maria ei moisiin härmänihmeisiin innostu. Hyvä vaan mulle, jää kaikki herkut itselle!
Tässä seurana pari kananmunaa, Auran sinappia ja IKEAn kurkkusalaattia.
