Lihaa rullalle

Lihat ostelen yleensä samalta kauppiaalta Palman keskustassa kauppahallista. Hyvän raaka-aineen lisäksi on aina mukavaa vaihtaa pari sanaa ja usein jutskaillaankin, mistä lihat ovat peräisin. Tällä kertaa ostin pari leikkausta samasta biitistä ja lihojen alkuperä oli Asturias, jonne muuten olen suunnitellut pakemista synttäreistäni joulun ja uuden vuoden välillä...

Ostin siis kaksi palaa samaa ruhonosaa ja yhden biitin silppusin itse perjantain tartariksi ja toisen palan lihamestari siivutti rullattavaksi, ja siitä tulikin sunnuntailounas. Lihapalat voitelin valkosipulilla säväytetyllä oliiviöljyllä, lisäksi savustettua pekonia, suolaa, mustapippuria ja tuoretta rosmariinia ja narut ympärille. Jauhoa pintaan ja pannulle salottisipuleiden kera. Kun pinnat ok siitä vaan saviruukkuun lihaliemen, punaviinin ja laakerinlehtien kanssa. Ja uuniin 130 asteeseen muhimaan muutamaksi tunniksi. Tsekkailin nesteitä kypsennylsen aikana ja lopussa täräytin joukkoon lisää rosmariinia ja salviaa. Kun liha alkoi olla valmista otin osan nesteestä ja sipulit pois ja keittelin siitä ja punkusta kastikkeen. Kastike oli valmista, kun neste puolittunut. Lisäksi perunamuussia ja paikallista punkkua.

Kotijädeä

Noin vuoden verran on mielessä pyörinyt kotijäden tekeminen ja nyt pääsin tuumasta toimeen. Kun jäätelökonetta ei ole, homman hoitaa Kitchen Aid ja sen jäädytettävä jäätelökulho. Kippo pakastimeen pari päivää ennen valmistusta ja sillä selvä. Reseptiä varten tulikin sitten surfailtua pari iltaa ja lopuksi päädyin ihan normijuttuun eli keltuaisia, maitoa, kermaa, vaniljatangosta rapsuteltuja siemeniä  ja sokeria. Keitelty ja jäähdytelty liemi jääkaappiin päivää ennen ja kun D-day koitti, jäätynyt kippo pakastimesta Kitchen Aidiin, liemi kulhoon ja sekoitus päälle hiljaisella nopeudelle. Noin varttitunnissa oli pehmis valmista, joten olikin aika lisätä makuja. Jaoin softiksen kolmeen osaan; yhden jätin ihan vaan vaniljaksi, yhteen silppusin nektariinia ja viimeiseen murentelin Oreo-keksejä. Ja kaikki kipot pakastimeen.

Ja sitten feedbackia... Nektariinissa on nestettä, joten jäätelöön tuli jäähilettä. Narskuu hampaissa. Not good. Vaniljanmakua saisi varmaan lisää, jos vaniljan lisäisi jo liemen keittelyvaiheessa. Oreojäde oli mainio. Pehmis oli muuten sen verran mainiota että joutui oikein pitämään itseään kurissa, että jäisi jotain myös pakkaseen...

Seuraavalla kerralla tätä hienosäädetään hommaa ja luultavasti yksi jätskeistä tulee olemaan chocolatechips.

Kesä...

Viime kuukausina on hieman tökkinyt tämä kirjoittaminen... Johtunee siitä, että duunissa päivitän Facebookia, bloggaan ja käännän saittia lähes päivittäin, joten tämä oma homma jää vähemmälle. Kirjoittaminen on kuin kokkausta - fiilislaji. Jos ei ole innostusta, ei kunnon jälkeä synny.

Tässä kuitenkin pikku potpurri kesästä tähän saakka eli juhannusta ruotsalaisittain ja grillailua.

Juhannusvierailijoille oli tarjolla savulohta, munakokkelia tryffeliöljyllä ja uusia perunoita

Juhannusjälkkäreinä kermakakkua metsämarjoilla ja kukilla, cupcakes, lavantelikakku ja tietty myös kanelipullat.. Marian käsialaa kaikki.

Kesän ykkösaperitiivi on ollut mainion katalonialaisen tuottajan Casa Mariolin vermut.

Tällä kertaa lohi sai seurakseen sambal olek- chilisekoituksen ja sitruunaa

Chililohen kaveriksi sillivalikoima, perunoita ja mainio katalonialainen verdejo.

Viime viikolla tuli käytyä Lidlssä ja sieltä kassiin tiensä löysivät kunnon savustettu speck ja grillimakkarat. Specksiivujen päälle juustoa, chiliä ja rosmariinia. Vähän uutta touchia grillimakkaroille.

Käsitellyt pekoniviipaleet makkaroiden ympärille ja halsterin kera grilliin.

Grillimakkarapunkuksi Ull de llebre eli nuori tempranillo Kataloniasta. Sepi peukuttaa. Hyvä ja edullinen punkku.