Possufile menikin samantien himassa uuniin hautumaan vahvaan lihaliemeen, jossa potkua oli antamassa kanelitanko, tähtianis, kardemummaa, porkkanaa, sipulia, valkosipulia, rosmariinia, pippureita ja laakerinlehti. Viitisen tuntia uunia ja file murskautui ihan vaan kevyesti haarukalla painamalla. Ylikypsää ibericoa parhaimmillaan.
Ja tähän pulled porkin viereen foccacio ja oma tekemä alioli. Majoneesi on muuten pastan lisäksi yksi niitä köksäjuttua, kun itse kerran valmistat, ei kaupan tekeleillä ole makua nimeksikään. Ja majoneesi on helpoista helpointa sauvasekoittimella; sekoittimen kippoon keltuainen, ruokalusikalliset vettä ja sitruunamehua, teelusikallinen sinappia ja näiden päälle oliiviöljyä ( one cup). Anna levähtää hetki ja näet, että öljy jää pintaan. Upota sekoitin pohjaan ja siitä vaan sotkemaan. Ensin pohjalla, sitten hissunkissun ylös ja alas ja annat öljyn sekoittua pikku hiljaa muihin aineksiin. Valmista minuutissa. Tuunaa suolalla ja vaikkapa valkosipulilla.
Perjantai-iltana pistin marinointiin myös lampaanviulun ilman luuta. Marinadi blenderillä, jonne jereziä, valkosipulia, chilejä, osterikastiketta, soijakastiketta, seesamiöljyä ja pippureita ja sokeria. Lihapala soosin keskeen jääkaappiin koko yöksi, aamulla huoneenlämpöön, lihamittaria paksuun kohtaan ja uuniin. Kun lämmöt noin 72 astetta, biitti ulos ja grilliin, jossa loppuglaseeraus. Pinnalle olin keitellyt kokoon marinointiliemestä, voista ja sokerista kastikkeen. Lisäksi wokattua bakchoita.
Ja kokkailu jatkui sunnuntaina ja teema olikin garnatxarypäle. Garnatxa blancaa risottoon portobellojen kera ja ruokajuomaksi samaa rypälettä, versiona vain tinto. Risottoon muuten loppusilauksena tuoretta rosmariinia sienien kaveriksi.
