Kotitekoista pastaa katkarapujen ja vaniljavoin kera

Kotitekoinen pasta on paljon helpompaa kuin  yleisesti luullaankaan ja  kerran sitä kokeiltuaan, on aika hard to get back to supermarketpasta...

300 gr hyviä vehnäjauhoja kippoon. Keskelle kuoppa, johon 3-6 kananmunaa ( lukumäärä hieman heittelee kokin mieltymysten mukaan, mä laitoin 3 ja sen lisäksi 3 keltuaista, mutta piti kyllä lisätä jauhoja) ja ripaus suolaa. Haarukalla heittelin jauhoja munien joukkoon ja lopuksi kädet peliin ja reilu 10 min taikinan veivaamista. Siitä suoraan jääkaappiin puoleksi tunniksi huilimaan, lopuksi pastakoneella ohutta nauhaa. Keittoaika noin 6 min.

Lisukkeeksi sulattelin reilun palan voita, johon sekoitin pari muskattua valkkarinkynttä,vaniljatangon siemenet, yrttejä ( tää voisi olla pelkkää persiljaa, mutta kun ei ollut, niin nappasin patiolta tuoretta korianteria ja rosmariinia... kokatessa täytyy joskus vähän säveltää), mustapippuria myllystä ja parmesanoa. Ja pikkasen suolaa. Sekoituksesta käytin osan katkarapujen pikaisen pannuttamissen, loput suoraan valutetun pastan joukkoon. Pinnalle loput yrtit ja katkikset. Punkku on luottokortin pisteillä hankittua, ihan bueno viikonloppuviini.

Safkaa ei sitten heitetä menemään

Mummovainaa Lieksasta oli aina muistuttamassa, että ruokaa ei sitten heitetä menemään, vaikkei nyt ihan "safka" -sanaa käyttänytkään. Tuo vanhankansan viisaus on jäänyt mieleeni, ja pyrinkin aina edellisten aterioiden tähteet jotenkin hyödyntämään. Niin myös tälläkin kertaa ja ylikypsän possun jämistä tulikin mainio joulusalaatti. Possulla pääsi kivasti kinkkutunnelmiin ja salaatti jätti tilaa aattoillan ruotsalaiselle joulupöydälle.

Pohjalle erilaisia salaatteja, päälle possua suikaleiksi revittynä, tomaattia ja paahdettuja siemeniä, jotka tällä kertaa olivat auringonkukan ja kurpitsan. Kostukkeeksi keittelin ketjap maniksesta ( mainio makea indonesialainen soija), sokerista ja vedestä kivan aasialaistyylisen salaattikastikkeen a la Farang. Mukana oli myös kanelitanko ja pari tähtianista jotka siivilöin tietty pois.

Arroz a la cubana - "kuubalainen" Kuubassa tuntematon pikaruoka

Sunnuntaina muhitin uunissa pulled porkkia,  jota sitten tuunailin aasialaisittain  ja jasminriisiä kun jäi aika reilusti tähteiksi, tulikin siitä mainio maanantailounas eli riisiä kuubalaisittain. Vaikka ruuan nimi Karibian suuntaan viekin, ei sitä kyllä Kuubassa tunneta. Taannoisella reissulla saarelle kokeilin sitä jossakin kuppilassa tilata ja rehevämmän puoleinen kokkirouva vain pyöritteli suuria silmiä ja päätään että ihan outo ruokalaji oli...

Helppo kuin mikä. Tee ensin tomaattikastike ihan oman maun mukaan. Itse iskin joukkoon sipulia, chiliä, valkosipulia, erilaisiä yrttejä ja balsamicoa. Kastike saa muhia ihan rauhassa ja samalla aikaa yhdelle pannulle voin kera paistumaan banaaneja ja toiseen pannuun hyvää pekonia. Banaanit saavat paistua aika hyvän aikaa ja ovat valmiita kun ovat vielä koossa mutta jo pehmeitä. Pekoneista otan loppusuoralla turhat rasvat pois talouspaperin päällä , samalla putsaan myös paistinpannun ja pikaruskistan ne rapsakoiksi.  Lautasille ensin keko riisiä, päälle tomaattikastiketta, pekonit ja banaanit sekä loppusilaukseksi paistettu kananmuna. Jos ette ole koskaan kokeilleet, niin tiedoksi vaan että banaanin ja pekoonin parivaljakko on uskomattoman maukas!

Kuvaa en muistanut ottaa... Sorry...

Sushia ja shampanjaa

Pari päivää sitten alkoi pitkästä aikaa sushituttamaan ja pikkukylässä kun asumme, ei take away oikein onnistu eli itse makit on väsättävä. Ja tähän heti alkuun hieman sponsoroitu mainoskatko; suositeltava kirjanen kaikille sushin ystäville olisi Teoksen kustantama " Sushikirja; perijapanilaisesta supisuomalaiseen". Letkeää tarinaa , hienoja kuvia ja mainioita ohjeita!

Tällä kertaa makit eivät kylläkään saaneet suomalaisvaikutteita, vaan olivat aika mielikuvituksettomasti tonnikalaa, lohta ja avocadoa. Riisi kunnon sushiriisiä useaan kertaan pestynä, hyvät biitit kalaa, reilusti wasabia ja ammattimiehen ottein pyöriteltynä. Toi rullaaminen oli ihan ekoilla kerroilla hieman hämärän peitossa, ja jääräpää kun olen, ihan itse yritin hommaa saada täydelliseksi. Tosimies ei apua pyydä. Ei keittiössä eikä muissa kodin askareissa, kuten sähköhommissa ennen kuin homma alkaa olla siinä vaiheessa, että pakko saada vähän vinkkejä. Makirullien tekoon vinkki löytyi Youtubesta, ja oli kiinni vain siitä, että rullaa on reilusti vedettävä itseensä päin ja "kiristettävä". ( aihetta sivuten pieni tarina muista kodin pikkuaskareista, joissa ihan aluksi ei neuvoja kysellä, vaan mennään eteenpäin periaatteella " kyllähän tosimies tän osaa vaikkei koskaan ole tehnytkään". Liesituulettimen sähköjohtoja järjestellessäni onnistuin kytkemään alakerran valojen 4 katkaisijaa niin, että koskaan ei tiedä mikä katkaisija toimii. Tylsä homma Marian mielestä etenkin pimeällä alakertaan tullessa, kun valot eivät ekasta katkaisijasta toimikaan... Liesituuletin on muuten edelleen ilman sähköä. Sähkömies tulossa pyhien jälkeen...)

Kyytipojaksi tällä kertaa kuohuvaa.