sunnuntai 6. lokakuuta 2013

Pastaaks tässä!



Jos joku olisi kokilta tänään kysynyt, mites menee Sepi, olisi vastaus ollut " pastaaks tässä" sillä piiiiitkästä aikaa tein tuorepastaa. Pastan tekoa kannattaa kokeilla sillä entisten vaihto-oppilastyttöjen ( ja joidenkin poikienkin...) lausahdusta mukaellen " when you once go homemade pasta, you never come back".

Kastikkeeksi keittelin muutaman tunnin ajan bolognesakastiketta, jossa jauhelihan lisäksi savupekonia( ei mitään markettikamaa, vaan lihamestarilta suoraan ja just sen paksuista kuin halusin), porkkanaa, sipulia, valkosipulia, pari tuoretta chiliä, rosmariinia, punkkua, purkillinen tomaatteja ja lihalientä. Loppuviimeistelyissä pistin kehiin myös pippurit ja suolat sekä lorauksen balsamicoa. 

Pastanteko on helppoa ja onnistuu ihan ilman pastakonettakin, kyllä kaulimella ohuen levyn aikaan saa. 300 gr hienoja vehnäjauhoja, hiukan suolaa ja jauhoihin kipossa monttu, johon kolme kananmunaa. Siitä sitten vaan haarukalla sotkemaan pikkuhiljaa jauhoja muniin ja loppusilaus käsipelillä. Taikina muovikelmuun ja jääkaappiin huilimaan pariksikymmeneksi minuutiksi ja siitä sitten ohut levy, josta oman maun mukaisia nauhoja. Mulla käytössä pastakone, jolla tuon taikinan työstäminen on aika helppoa, mutta onnistuu se siis kaulimallakin. Lopuksi leikkelin pizzaleikkurilla tollaisia vähän reilumman levyisiä tagliatelleja.

Viiniksi tuli 2007 Cap de Barberia,  formenteralainen punkku. Saari, jolta ei oikein uskoisi edes viiniä tulevan, mutta löytyypä vaan jotakin. Ja on nimittäin aika upea ! Hieman kyllä hard to get, sillä muistaakseni vuosituotanto on noin 6000 pulloa. Itse sain laatikollisen omistajilta suoraan maistiaisiksi joitakin vuosia sitten. Yksi pullo vielä viinikaapissa huilimassa.


Munat kipossa jauhokuopassa, tästä se lähtee!



Tää on muuten mitä mainioin värkki pastojen huilittamiseen ennen kattilaan laittoa! Myönnän että aluksi ajattelin että mitä hemmettiä, tuliskohan tota koskaan käytetttyä, mutta on todellakin bueno ja käytännöllinen.


Turskaa ja metsäsieniä



Syksy on sienien aikaa myös täällä Espanjassa ja aika usein niitä kassiin kauppahalilta eksyykin,ja niin kävi myös eilen. Ja ajattelinkin tehdä niistä jonkin kivan kastikkeen turskan seuraksi. Sienillä taisi olla joku katalonialainen nimi, olisi ollut camaroc tai jotain sinnepäin...

Sienet paistinpannulle ja kun kaikki neste näytti olevan haihtunut, sekaan hieman voita ja ruskistumaan. Sen jälkeen sivuun odottelemaan. Samalle pannulle valkosipulia ja kun se oli kuullottunut, sekaan reilusti tuoretta salviaa ja kermaa ja sitten vaan alhaisella lämmölla kokoon keittelemään.Samalla ruskistelin toisella pannulla porkkanaa  ja sinne joukkoon makua antamaan hunajaa ja siirappia. Tilkka vettä ja kiehumaan miedolla lämmöllä, kunnes olivat rapsakan oloisia. Ja seuraavaksi turskafileet parillapannulle ja sienet kastikkeen joukkoon ja vot! Valmista parissa minuutissa.

Pirskottelin kalan päälle lautasilla hieman sitruunaa ja siten saikin sekaisin kivasti  eri makuja; porkkanoiden makeus, sitruunan kirpeys ja sienikastikkeen suolaisuus.

Valkkarina albaniño La liebre y la tortuga eli Jänis ja kilpikonna.


Tossa lautasella näkyvä kirkkaampi neste on  tilkka porkkanoiden lientä, kastikkeen koostumus näkyy kalan päällä