sunnuntai 22. helmikuuta 2015

Kalioreksi ja moussakat pöytään!

Perjantain oli pakastimen tsekkausilta ja sieltä ruokalistalle siirtyi parit suomimakkarat Weberiin sunnuntaiksi ja jauhelihaa, josta väsäilin lauantaina moussakaa. Sitä on joskus aikoinaan tullut tehtyä aiemminkin, mutta tällä kertaa bechamelin sijaan iskin joukoon juustokastikkeen. Joka itseasiassa on ihan saman bechamel, mutta lopussa joukkoon juustoraastetta...

Homma alkaa aina munakoison hikoiluttamisella eli koiso viipaleiksi, päälle suolaa ja tirskaus sitruunaa ( pysyy väri mainiona eikä mene mustaksi) ja puolisen tuntia lepäilyä. Samalla voi haudutella jauhelihakastikkeen ja esikeittää perunaviipaleet. Nesteet pois munakoisojen pinnalta ja pannulla vähän väriä pintaan ja taas huilimaan, tällä kertaa talouspaperin päälle. Lopuksi ihan normivalkokastike, johon siis viime metreillä juustoraastetta ja sitten vaan vuokaan kerroksittain munakoisoa, perunaa ja jauhelihakastiketta. Koko komeuden päälle reilusti juustokastiketta ja uuniin. Viereen punkkua Kataloniasta.

Ps: Taannoin opastellessani Marmariksessa oli paikallinen ravintola kääntänyt ulkona olevaan ruokalistaansa munakoison tyyliin " munakoisaa" , jonka mainiosti savolaistutti opaskollega Keinäsen Pekka muotoon " makkoovoo munnoo". Kylläpä meitä opaskoiria silloin nauratti.


sunnuntai 1. helmikuuta 2015

French cuttia Weberiin

Eilen jo hieman etukäteen ilmoittelin, että french cut -tyyliin leikattua lihaa menossa grilliin, ja niin siinä myös kävi. Tässä pari kuvaa, joista käy mainiosti ilmi, mikä on ero brittiläisen ja ranskalaisen lihanleikkailun välillä. Fransmannit siis menevät aika pitkälle enemmän yksityiskohtiin. Oma palani on tällä kertaan onglet, ja sen valmisteli tuttuun tyyliin lihakauppiaani Mateo, joka on muuten yksi Palman harvoja french cut lihamestareita.




Ja tältä näyttinlihapala ennen Weberiin menoa.


Pinnat suoralämmöllä, kansi kiinni ja  keskipoltin pois päältä, lämpömittari lihaan ja kun 70 astetta lämpöjä, biitti pois ja folioon hetkeksi lepäilemään. Lisäksi pyöräytin rosmariinilla höystettyjä röstiperunoita ja kylkeen vielä saksalaista puolukkahilloa. Ja hyvä rioja.