Slowcookattua häränhäntää

Timo Sarpaneva oli hieno mies. Suunnitteli yhden keittiöni upeimmista apuvälineistä eli valurautaisen uunipadan, joka on kyllä ollut hintansa väärtti ja jopa enemmän. Siinä on valimistunut kaikkea mahdollista karlajanpaistista  Farangin possuun ja tällä kertaa uuniin löysi tiensä häränhäntä, ja muuten ihan ensimmäistä kertaa meikäläisen repertuaarissa.

Hännän kilohinta pyörii alle kympissä joten ei kovin kalliista lihabiitistä ole kyse ja vaikka aikaa ton väsäämiseen menee, on lopputulos kyllä sen arvoinen. Vakkarilihamestari kauppahallilla pisteli hännän palasiksi joista kotona leikkelin pois turhat rasvat ( Madde  istuskeli keittiössä toimituksen verran vieressä, ja joten mun mieli heltyi ja makupaloja prinsessalle löytyi...). Pyörittelin lihat jauhoissa ja pannulle ruskistumaan. Sen jälkeen siitä suoraan Sarpanevan Timpan kattilaan ja samalle paistinpannulle hieman väriä ottamaan salottisipuleita, valkosipulia, porkkanoita, naurista ja palsternakkaa ja tämä koko homma lihojen päälle. Sekaan lähes pullollinen hyvää Toron punkkua ja sen verran voimakasta lihalientä, että koko systeemi oli nesteen peitossa. Mukaan pippureita, pari laakerinlehteä ja uuniin 130 asteeseen.

Safkan kypsyessä käväisimme puutarhakaupassa ja noin kolmen tunnin kuluttua iskin soppaan oksan rosmariinia ja valmistelin perunamuussin, johon twistiksi joukkoon tuoretta salviaa. Ideana oli heittää muussin päälle vielä hieman tryffeliöljyä, mutta oli sen verran hyvää, ettei se enää lisätuunausta  kaivannut.

Huippuruokaa, jonka juomaksi löytyi kaapista kiva biertzo Pyjama.

Juuresspektaakkeli valmistumassa lihojen seuraksi

Please note viinin magea ettari, noi puna-valkoiset kuviot ovat pyjaman lahkeet...

Se on siinä!

Pikkukanat pallogrillissä

Olen itseasiassa jo jonkun aikaa mietiskellyt kevätkananpoikien kokkailua ja idea siihen on ollut kytemässä nähtyäni Loisto cateringin Jyrkin uuden uunin, jossa oli tietty grillivarras ja kananpojat pyörimässä. No nyt kauppahallilla sattui silmään pari kananpoikaa hintaan 3.50 egeä kappale, joten tuumasta toimeen. Ja kun Mallorcalla ollaan vielä täydessä grillikaudessa, pallogrilliinhän tiput on loppumetreillä laitettava.

Keitin poikia ensin puolisen tuntia vahvassa kanaliemessä, johon heittelin joukkoon valkosipulia, pippureita, pari laakerinlehteä ja chilejä. Testipiikki lihaan ja kun neste oli kirkasta, pintaan hunajaa ja mustapippuria ennen pintojen vetäisya grillissä. Tiput grilliin ja parin kääntelyn jälkeen saivatkin kivasti väriä joka puolella ja pinta vaikutti rapsakalta. Lisäksi creme fraiche wasabilla höystettynä ja bataattipuree. Punkkuna ihan vaan El Coto.